← Miten kohti huomista?

Gaia-projekti · Luku 3

Mikä on tilanne nyt? Tilastot ja EU-vaikutus

Gaia-projekti · Kain maailma (www.kainmaailma.fi)
Sivu 1
3. Mikä on tilanne nyt? Tilastot ja EU-vaikutus
Aika-, tila- ja yhteiskuntarakenteen murros Suomessa · Kain maailma
Suuren muuton perintö: Kun yhteys maahan katkesi
Kun etsimme sitä historiallista käännekohtaa, jolloin suomalaisen yhteiskunnan yhteys maahan alkoi
todella murtua, on palattava 1960- ja 1970-luvuille. Tätä aikakautta kutsutaan Suomen historiassa
aiheellisesti Suureksi muutoksi. Maa- ja metsätalouden voimakas koneellistuminen muutti ihmisen ja
luonnon välistä suhdetta jyrkästi: elävä luonto alettiin nähdä yhä selvemmin pelkkänä hyödynnettävänä
resurssina ja raaka-ainevarastona.
Tämä historiallinen murros käynnisti massiivisen muuttoliikkeen ja oli todellinen alkupiste sille
kehitysvaiheelle, jota kutsumme ylikeskittämisen aikakaudeksi. Massakulutuksen myötä tuotannon ja
elämäntapamme todelliset luontovaikutukset etääntyivät arjesta. Tästä alkoi vuosikymmeniä jatkunut
kehityskulku, joka on johtanut nykyiseen yhä tiheämpään kaupunkirakenteeseen, heikentyneeseen
luontoyhteyteen ja syvästi haavoittuvaan yhteiskuntamalliin.
Tilastot ja keskittämisen ketjureaktio
Kun arvioimme nykyhetkeä, on erotettava toisistaan kauniit tavoitteet ja käytännön todellisuus. Vaikka
ymmärrämme luonnon asettamat ekologiset rajat, käytännön tasolla ihmisen yhteys elämän
perusrakenteisiin ohenee päivä päivältä. Näemme ympärillämme umpeen kasvavia niittyjä ja
asfaltoituvia kasvukeskuksia.
Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta armottomasta ketjureaktiosta. Keskittäminen autioittaa
maaseutua selkeän mallin mukaisesti: ensin lakkautetaan peruspalvelut kuten koulut, kaupat, pankit ja
terveysasemat. Palveluiden katoamista seuraa yritystoiminnan ja maatilojen lakkauttaminen, mikä
johtaa suoraan työpaikkojen katoamiseen. Lopulta ihmisten on pakko muuttaa näiden elintärkeiden
toimintojen perässä kasvukeskuksiin, joihin resurssit, asutus ja infrastruktuuri pakkautuvat.
Gaia-projekti · Kain maailma (www.kainmaailma.fi)
Sivu 2
Kaavio 3.1: Aktiivisten maatilojen määrän kehitys Suomessa (1960–2026). Vuonna 1995 aktiivisia tiloja oli 100 000, vuonna
2024 noin 41 000.
Kaavio 3.2: Peruskoulujen määrän kehitys Suomessa (1960–2026). Vuoden 1990 noin 4 500 koulusta on lakkautettu yli
puolet.
Gaia-projekti · Kain maailma (www.kainmaailma.fi)
Sivu 3
Kaavio 3.3: Kyläkauppojen määrä Suomessa (1960–2026). 1980-luvun yli 3 400 kyläkaupasta on jäljellä alle 200.
Kaavio 3.4: Maaseudun joukkoliikenteen vuorotarjonta (1960–2026). Tarjonta on pudonnut noin 15 prosentin tasolle vuoden
1960 tasosta.
Gaia-projekti · Kain maailma (www.kainmaailma.fi)
Sivu 4
Kaavio 3.5: Tyhjillään olevat maaseututalot ja autiotilat (1960–2026). Maaseudulla on yli 100 000 tyhjilleen jäänyttä
asuinrakennusta.
EU-vaikutus, tehokkuuden hinta ja järjestelmän haavoittuvuus
Päätöksentekoa ja taloutta ohjaavat lyhytnäköiset edut, ja elintärkeitä toimintoja pakataan harvoihin
suuryksiköihin taloudellisen tehokkuuden nimissä. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995
kiihdytti tätä kehitystä: tiukka byrokratia ja normit ovat pakottaneet tuotannon keskittymään 'kasva tai
kuole' -periaatteella.
Tämä tehokkuusajattelu on johtanut vaaralliseen tilanteeseen, jossa ylikeskitetystä järjestelmästä tulee
äärimmäisen altis häiriöille ja kriiseille. Keskittäminen luo järjestelmään yksittäisiä vikapisteitä, joissa
yhden
suuren
yksikön
tai
logistiikkakeskuksen
kaatuminen
vaarantaa
koko
yhteiskunnan
huoltovarmuuden.
Uusi suunta: Vahva ja hajautettu jäsenmaa & Gaia-synteesi
Olemme pisteessä, jossa on pakko kysyä moraalinen ja strateginen kysymys: olemmeko
todella valmiita uhrata elinvoimaisen maaseudun ja huoltovarmuuden näennäisen
tehokkuuden alttarille? EU:n ja kansallisen päätöksenteon on ymmärrettävä, että
todellinen kestävyys ei synny haavoittuvista suuryksiköistä, vaan luonnon omien
toimintamallien kaltaisista hajautetuista, toisiaan tukevista verkostoista.
Ratkaisu on Gaia-synteesi, jossa uuden ajan kestävyys yhdistetään hajautettuun
elämäntapaan ja paikalliseen resilienssiin. Hyvinvoiva, omavarainen ja koko pinta-alaltaan
asuttu Suomi ei ole menneisyyden jäänne, vaan elintärkeä tulevaisuuden turvallisuustekijä
ja luonnollinen osa elävän maailman verkkoa. Meidän on vahvistettava paikallisia
yhteisöjä, tuettava pientuotantoa ja annettava ihmisille mahdollisuus elää tasapainossa
luonnon kanssa – koko Suomen alueella.

Avaa luku PDF-tiedostona

Suomen maaseudun autioituminen ja ratkaisut

Infografiikka: Suomen maaseudun autioituminen ja ratkaisut.

Avaa kuva suurena

Ajatuskartta

Luvun kolme ajatuskartta.

Avaa ajatuskartta suurena

Autioituva maaseutu on Suomen piilotettu turvasatama

Avaa äänite erikseen · Lataa äänite

Ylikeskittämisen kierre – video

Ylikeskittämisen kierre – luvun 3 video

Katso video YouTubessa